Archive

joulukuu 2023

Browsing

Kaverini muutti Ateenaan muutamaksi kuukaudeksi, joten päätin käydä parin päivän vierailulla siellä. Ateenasta jäi mielikuva ihastuttavasta ja eläväisestä kaupungista, mutta joulukuussa siellä oli kyllä aivan helv*tin kylmä. Majoituin Omonia aseman läheisyydessä Brown Lighthousessa, joka oli muuten erittäin kiva hotelli ystävällistä asiakaspalvelua myöten, mutta miinus pienistä hotellihuoneista. Ateenassa ei voida myöskään puhua mistään edullisesta kaupungista, lukuunottamatta kenties viinejä, jotka aterioilla ovat murto-osan Suomen hinnoista.

Tapani mukaan ehdin jo pelkän muutaman tunnin menomatkan aikana juttelemaan ensin koneessa yhden egyptiläisen kanssa ja vielä koneesta ulostullessa lyöttäytymään erään kreikkalais-nigerialaisen miehen seuraan, joka siis näiden kahden maan lisäksi vielä työskenteli osan vuodesta Suomessa. Matkustaessa tapaa monesti erilaisia ja erikoisiakin ihmisiä ja saa kuulla monenlaisia tarinoita. Enpä taida itsekään olla sieltä perinteisimmistä päästä, joten toivottavasti joku voi sanoa samaa minusta.

Pakolliset nähtävyydet kuuluivat toki asiaan, joissa kävinkin eräs aamu itsekseni. Acropolis oli tietysti kohokohta, mutta kuten arvata saattaa, täynnä turisteja. Sen lisäksi kävimme museossa ja cocktailbaareissa. Kaupungista löytyy kyllä tekemistä mihin aikaan päivästä tahansa. Metrot kulkevat ja niillä pääsee ympäriinsä, kunhan vain löytää oikeaan metroon, haha.

Näkymä hotellista

Monet kemikaaleista ovat haitallisia ympäristölle ja eliöille. Vaikka haitallisten kemikaalien käyttöä rajoitetaan, niitä päätyy ympäristöön edelleen monista lähteistä. 

Kemikaalien ominaisuuksissa on paljon eroja ja osa voi aiheuttaa ympäristölle ja terveydelle merkittävää haittaa.

Kemikaaleissa käytettävät varoitusmerkinnät ovat: 

  • Terveyshaitta
  • Syövyttävä
  • Syttyvä
  • Ympäristövaarat
  • Krooninen terveyshaitta
  • Hapettava
  • Välitön myrkyllisyys
  • Paineen alaiset kaasut
  • Räjähde

Kemikaaleista aiheutuvia riskejä ja haittoja pyritään hallitsemaan lainsäädännöllisin, taloudellisin sekä vapaaehtoisuuteen perustuvin keinoin. 

Kemikaalien riskinarvioinnissa tutkitaan yksittäisten aineiden haittavaikutuksia, mutta eri kemikaalien yhteisvaikutuksia ei tunneta riittävästi. Yhteisvaikutusten on arveltu olevan monien ympäristö- ja terveyshaittojen syy. 

Vaikka yksittäisten aineiden pitoisuudet olisivat ns. haitattomiksi tunnetuilla pitoisuustasoilla, voi eri yhdisteiden toisiaan vahvistava yhteisvaikutus silti johtaa haittavaikutusten ilmenemiseen. Lisäksi yhteisvaikutusten arvioimisesta tekee erityisen hankalaa se, että altistusta aiheuttavien kemikaalien eri yhdistelmiä voi olla lukemattomia. 

Vaaralliseksi luokiteltu kemikaali voi olla esimerkiksi syttyvä, välittömästi myrkyllinen tai vesieliöille vaarallinen. Monet pyykinpesu- ja siivousaineet, maalit, lasinpesunesteet, viemärinaukaisuaineet, bensiini ja grillinsytytysnesteet ovat vaarallisia kemikaaleja.

Rajoituksista huolimatta haitallisia kemikaaleja päätyy ympäristöön monista lähteistä ja useita reittejä pitkin.

Joillakin kemikaaleilla on jo pieninä pitoisuuksina haitallisia vaikutuksia eliöihin. Osa taas aiheuttaa merkittäviä haittoja vasta, kun niiden pitoisuudet kertyvät ravintoketjujen huipulle.

Kemikaaleja voi päätyä ympäristöön kaikista niiden elinkaaren vaiheista (valmistus, käyttö, hävitys). Ihmiset voivat altistua erilaisille kemikaaleille ihon, ravinnon ja hengitysilman kautta. Myös eläimet altistuvat kemikaaleille pääasiassa ravinnon ja veden kautta.

Ympäristön kannalta erityisen ongelmallisia ovat pysyvät, biokertyvät ja myrkylliset eli ns. PBT-aineet (Persistent, Bioaccumulative and Toxic). PBT-aineet hajoavat luonnossa hyvin hitaasti ja niille altistuminen voi jatkua vielä pitkään varsinaisten päästöjen loputtua. 

Ympäristölle haitallisia kemikaaleja voivat olla esimerkiksi:

  • kasvinsuojeluaineet
  • polttoaineet
  • liuottimet
  • valkaisu- ja desinfiointiaineet
  • kosmetiikka- ja kodinhoitotuotteiden säilöntäaineet

Mihin kaikkeen mm. käytämme kemikaaleja: 

Terveydelle vaaralliset kemikaalit

Vaaraluokat:

  • Välitön myrkyllisyyys (suu, iho, hengitystie)
  • Ihosyövyttävyys / ihoärsytys
  • Vakava silmävaurio / silmä-ärsytys
  • Herkistävyys (hengitystiet, iho)
  • Sukusolujen perimävauriot
  • Syöpävaarallisuus
  • Vaarallisuus lisääntymiselle
  • Elinkohtainen myrkyllisyys (STOT)
  • Aspiraatiovaara

Syöpävaaralliset, perimää vaurioittavat ja lisääntymiselle vaaralliset aineet

Nämä kemikaalit ovat erittäin vaarallisia ihmisen terveydelle. Ne voivat vaikuttaa geeniperimäämme muuttamalla sitä ja aiheuttamalla hallitsematonta solujen kasvua aiheuttaen syöpää.

Lisääntymiselle vaaralliset aineet voivat vähentää hedelmällisyyttä tai aiheuttaa kehityshäiriöitä sikiössä.

Herkistävät aineet

Herkistävät aineet eli allergeenit voivat aiheuttaa ihon ja/tai hengitysteiden herkistymistä. Hengitysteiden herkistymisen oireet ilmenevät tavallisesti nuhana, astmana, sidekalvotulehduksena tai keuhkorakkuloiden tulehduksena.

Iholla herkistävät aineet aiheuttavat allergista ihottumaa, joka ilmenee yleisemmin ihon punoituksena, kutinana, hilseilynä tai turvotuksena. Herkistäviä aineita voi olla muun muassa kosmetiikassa, hiusväreissä, pesuaineissa ja leluissa.

Hormonitoimintaa häiritsevät aineet

Hormonijärjestelmät ohjaavat ihmisten ja eläinten kehitystä, kasvua, lisääntymistä, käyttäytymistä, aineenvaihduntaa ja vastustuskykyä.

Elimistön luonnolliset hormonit (esim. testosteroni, estrogeeni, kilpirauhashormoni, insuliini) ovat kemiallisia aineita, ja ne muodostavat monimutkaisen ja herkän järjestelmän. 

Ihmisen valmistamat ja luonnosta peräisin olevat kemialliset aineet saattavat eri tavoin häiritä luonnollisten hormonijärjestelmien toimintaa ja aiheuttaa haitallisia vaikutuksia ihmisen terveydelle tai ympäristölle. Tällaisia aineita kutsutaan hormonitoimintaa häiritseviksi aineiksi.

Luokitusta, merkintöjä ja pakkaamista koskevaan CLP-asetukseen (EY N:o 1272/2008) on lisätty EU komission delegoidulla asetuksella (EU) 2023/707 uusia vaaraluokkia. 

Uudet vaaraluokat ovat:

  1. Hormonitoimintaa häiritseviä ihmisen terveydelle. Hormonitoiminnan häiriöt voivat aiheuttaa ihmisille häiriöitä, kuten synnynnäisiä epämuodostumia, kehityshäiriöitä, lisääntymishäiriöitä, neurologisia kehityshäiriöitä, syöpää, diabetesta ja liikalihavuutta. Nämä häiriöt ovat yleistymässä sekä lapsilla että aikuisilla. 
  2. Hormonitoimintaa häiritseviä ympäristön suhteen. Hormonitoimintaa häiritsevät aineet tai seokset voivat vaikuttaa haitallisesti eläinpopulaatioihin ympäristössä. Luonnonpopulaatioissa on havaittu eri puolilla maailmaa vaikutuksia (mm. lisääntymishäiriöitä), jotka saattavat johtua hormonitoiminnan häiriintymisestä. 
  3. Hitaasti hajoavia, biokertyviä ja myrkyllisiä (PBT) tai erittäin hitaasti hajoavia ja erittäin biokertyviä (vPvB).Tällaiset aineet ja seokset hajoavat hitaasti ja kertyvät ympäristöön, minkä takia pidemmän aikavälin vaikutuksia ja altistuksen suuruutta on vaikea ennustaa riskinarvioinnissa. Vaaraominaisuuksien arvioinnissa käytettyjen kriteerien perustana ovat REACH-asetuksessa (EU) 1907/2006 olevat PBT/vPvB-kriteerit. 
  4. Hitaasti hajoavia, kulkeutuvia ja myrkyllisiä (PMT) tai erittäin hitaasti hajoavia ja erittäin kulkeutuvia (vPvM).Hitaasti hajoavat ja kulkeutuvat aineet ja seokset voivat saastuttaa Euroopan juomavesivarantoja, sillä ne voivat kulkeutua laajalle vesiympäristössä, ja niitä on vaikea poistaa vedenkäsittelylaitosten puhdistusprosesseissa. Hitaan hajoamisen ja myrkyllisyyden kriteerit ovat vastaavat kuin PBT/vPvB vaaraominaisuuksien arvioinnissa. Kulkeutuvuuden (M/vM) arviointi perustuu aineen tai seoksen taipumukseen sitoutua (adsorptoitua) esimerkiksi maaperän orgaaniseen ainekseen.

(Lähteet: tukes.fi, thl.fi ja ymparisto.fi)

Osa kemikaaleista on tarpeellisia ja tärkeitä eikä elämää tarvitse kemikaalien takia jättää elämättä.

On kuitenkin hyvä tiedostaa, missä kaikkialla ja millaisille kemikaaleille altistaa itsensä tai lapsensa, sillä monet valintamme siirtyvät esimerkiksi äidistä lapseen ja voivat vaikuttaa myös pitkällä aikavälillä. 

Olenkin kertonut blogissani aiemmin noudattavani hedelmäpohjaista/raakavegaanista ruokavaliota. Syy, miksi en välitä käyttää vaikkapa sanaa vegaani johtuu siitä, että monilla saattaa assosiaatiot olla melko voimakkaita enkä myöskään halua, että kukaan joutuu vuokseni tuntemaan syyllisyyttä ateriastaan.

Minulle vapaus on elämässä numero 1, joten olen päättänyt sallia itselleni elämäntavan, joka ei rajoita minua liikaa. Käytän yhä nahkakenkiä ja saatan ravintolassa tilata jotakin täysin normaalista ruokavaliostani poikkeavaa – ja se on ok. Pyrin yleensäkin syömään vain makujen vuoksi, en ahtaakseni mahaani täyteen tai tukahduttaakseni tunteitani. Raakavegaaniksi määritellään yleensä henkilö, joka syö vähintään 75% raakaa.

Raakavegaaninen ruokavalio

Kuten muissakin ruokavalioissa, raakavegaanisellakin on erilaisia ihmisiä, jotka pitävät eri asioista. Yksi haluaa valmistaa raakanäkkäreitä ja raakakakkuja ja toinen syödä mahdollisimman yksinkertaisesti edes kasviksia pilkkomatta. Itse syön pääosin hedelmiä ja asuessani aurinkoisessa maassa (Lähi-idässä), en tarvitse enää edes hedelmiä määrällisesti kovin paljoa. Aluksi oli vaikeaa tulla kylläiseksi ja jäi hieman ”vajaa” olo kun illalliseksi ei syönyt lämmintä ruokaa vaan vaikkapa smoothien, mutta keho kyllä tottui siihenkin nopeasti.

Tunnen kehoni niin hyvin, että tiedän sen osaavan kertoa mitä se milloinkin tarvitsee. Joskus minun tekee mieli loputtomasti vaikkapa granaattiomenaa ja toisinaan taas merilevää. Joskus raakakaakaota ja joskus paprikaa. Mieliteot ovat siis myös muuttuneet ainakin itselläni merkittävästi. En nimittäin muista, että olisin nuorena himoinnut koskaan hedelmiä tai vihanneksia.

Alla kuvia siitä, millaisia juttuja pääosin syön, silloin kun syön. Rakastan smoothiekulhoja ja tuorepuristettuja mehuja, joten niillä mennään pitkälti.

Joillekin voi olla tärkeää tuoda esiin tarkasti sitä, millaista ruokavaliota noudattaa ja nimenomaan erilaisten termien kautta, mutta itselleni on sama pitääkö joku minua vegaanina, raakavegaanina, fruitaristina vai kasvipohjaisen ruokavalion noudattajana. Asioille perehtymättömille saattaa tuottaa jopa hankaluuksia tietää, mitä erilaiset käsitteet käytännössä tarkoittavat. Vegaanit ovat yleensä tarkkoja siitä, etteivät käytä muillakaan tavoin eläimiä hyväksi, mutta suomeksi raakavegaania (joka siis sallisi muilla osa-alueilla eläinperäisiä tuotteita) olisi lähimpänä varmaankin elävän ravinnon syöjä. Elävästä ravinnosta kuitenkin lisää toiste.

Nam. Ja jos joku ihmettelee, että miten ihmiset pystyvät lopettamaan kaikkien ”normaalien herkkujen” syömisen, kuten vaikkapa kermajäätelön niin voin vastata siihen melko yksinkertaisesti, että kun jonkin aikaa syö puhtaasti ja totuttaa makuaistinsa aitoon ruokaan ja makuihin niin lähes kaikki pakatut, säilötyt, teollisesti valmistetut ynnä muu lisäaineroska alkaa a.) maistumaan EI MILTÄÄN b.) saa olon hirveäksi. Joten kun muutaman kerran on sallinut itselleen ”makumuistoja” niin oppii nopeasti, ettei se ole sen arvoista vaan niistä ruuista ja asioista on yksinkertaisesti kasvanut ulos eikä niitä myöskään enää kaipaa kehoonsa.

Ja itse olen ainakin oppinut arvostamaan itseäni ja kehoani niin paljon, etten todellakaan halua sinne enää mitään ylimääräistä tai sopimatonta.

Kuulostaako tutulta: ensin käydään kuumassa suihkussa klooratussa ja/tai desinfioidussa vedessä, käytetään useita eri tuotteita ja vartalonpesuaineita, sheivataan sääret ja todetaan, että onpas iho kuiva suihkun jälkeen. Jalat kutisevat ja naama alkaa hilseillä. Sitten levitetään kosteusvoidetta, joka pelastaa tilanteen, josta tehdään tietenkin johtopäätös: iho tarvitsee kosteusvoidetta. Ihon kosteuttamista pidetäänkin yleensä ihonhoidon perustana ja kosteusvoiteiden myynti kattaa jopa 50% ihonhoitotuotteiden myynnistä.

Kun kosteusvoidetta käyttää, se opettaa ihon siihen, että sen ei tarvitse itse kosteuttaa itseään, minkä seurauksena iho kuivuu. Ja mitä enemmän kosteuttaa, sen kuivemmaksi iho käy. 

Voiteissa on usein kemikaalien lisäksi myös alkoholia, joka kuivattaa ihoa entisestään. Eikä luonnonkosmetiikan suhteen ole juuri myöskään juhlimista.

Kosmetiikan sisältämät kemikaalit imeytyvät ihon kautta verenkiertoon, vaikka lain mukaan näin ei saisi olla. Lukuisissa tutkimuksissa on löydetty verestävirtsasta ja äidinmaidosta mm. säilöntäaineita (kuten parabeeneja), ftalaatteja (Diethyl phtalate, Dibutyl phtalate), bisfenolia, UV-filttereitä (mm. Oxybenzone, Octyl methoxycinnamate, Benzophenone-3) ja hajusteita.

Näillä aineilla on todettu olevan mm. hormonitoimintaa häiritseviä vaikutuksiasyöpää aiheuttavia vaikutuksia (erityisesti rintasyöpää) ja lisääntymisongelmia aiheuttavia vaikutuksia – eikä kaikkia vaikutuksia edes tunneta vielä. Mineraaliöljystä (myös nimillä Paraffin, Liquid Paraffin, Liquid Petroleum, Paraffin Oil, Petroleum Oil, Petrolatum (Vaseliini)) löytyy myös tutkimuksia, jossa sitä on todettu päätyvän erityisesti kehon rasvakudokseen esimerkiksi huulirasvojen ja käsivoiteiden kautta. 

Iholle levitettävät kemikaalit vaikuttavat myös mikrobiomiin.

Lopeta kosteusvoiteet – ihon toiminnot normalisoituvat kolmessa viikossa

Jos iho on tottunut kosteusvoiteeseen, sen lopettaminen voi olla vaikeaa. Kannattaa jättää ensin kerrasta kaikki vartalonpesuaineet, kuorinta-aineet, sheivausvaahdot ja kosteusvoiteet ja katsoa, miten vartalon iho reagoi. Monilla iho toipuu nopeasi ja palautuu normaaliksi jo 1-3 viikossa. Ihoa ei myöskään kannata hangata voimakkaasti pyyhkeellä suihkun jälkeen vaan mielummin taputella kuivaksi.

Terve, hyvinvoiva iho ei tarvitse ulkoapäin tulevaa kosteutusta lainkaan, mutta ihon kuntoon vaikuttavat tietysti myös mm. elintavat ja ilmasto.

Jos käytät meikkiä, tilanne on ongelmallisempi. Silloin meikki täytyy puhdistaa ja ennen meikkausta iholle on lähes pakko levittää jotakin tai muuten meikkivoide saattaa kiristää ja pahentaa kuivia kohtia ihossa. Meikkiä kannattaisikin käyttää vain sellaisina päivinä kun se oikeasti ”tarpeen”.