Archive

huhtikuu 2023

Browsing

Kivaa olla täällä. Oma maailmani. Olen päivä päivältä alkanut kaipaamaan yhä enemmän tilaa, jossa voin ilmentää itseäni vapaasti. Luovuuteni etsii selkeästi kanavaa, jota käyttää. Ajattelin asennoitua muutokseen oikein, sillä se on aina tervetullutta. En siedä tylsyyttä, harmautta tai tasapaksua elämää. Olen ajatellut luottaa tässä asiassa korkeampaan. Ehkä minäkin olen vain jonkun muun luovuuden kanava.

Viimeaikoina on tapahtunut hassujakin juttuja. Vähän kuin sattumia, mutta toisaalta en usko sattumaan. Kummallisia tilanteita ja outoa käytöstä ihmisiltä – yleensä vieläpä samaan aikaan eri suunnista. Olen tietysti vienyt niistä huomion itseeni ja yrittänyt nähdä, onko omassa toiminnassani tai ajattelussani ollut korjattavaa.

// Nice to be here. My own world. Day by day I have begun to miss more and more space where I can express myself freely. My creativity is looking for a channel to use. I thought I would approach change correctly, because it is always welcome. I can’t stand boredom, grayness or flat life. I have thought to trust a ”higher” in this matter. Maybe i’m just too, a channel for someone else’s creativity.

Recently, some funny things have happened. A bit like coincidences, but on the other hand, I don’t believe in coincidences. Strange situations and strange behavior from people – usually even at the same time from different directions. Of course, I have taken the attention from them to myself and tried to see if there was something to be corrected in my own actions or thinking.

Vietin hieman pidemmän ajan Suomessa kuin yleensä. Seuraavaksi suuntaan sinne tietysti kesällä, vaikka silloinkin ajatuksena on tehdä pari reissua vähintään johonkin päin Eurooppaa. Paluulentoni tänne oli muuten melkoinen, laskeutuminen ei onnistunut myrskyn takia ja koneessa yksi jos toinen kiljui kun ei meinannut enää penkillä pysyä.

// I spent a little longer in Finland than usual. Next I will of course go there in the summer, although even then the idea is to make a couple of trips to at least somewhere in Europe. By the way, my return flight here was quite intresting, the landing was not successful because of a storm and some people on the plane screamed when they couldn’t stay on the seat anymore.

No, se siitä. Sainpahan taas hetken tuntea olevani elossa.

Muita muutoksia – niistä en ole vielä ihan varma. Minulle tapahtuu yleensä paljon aina keväisin, joten odottaisin kyllä jonkinlaisia tapahtumia ilmaantuvaksi. Olen kuitenkin tietoisesti ajatellut kunnostautua mm. töideni suhteen. Olen aina tehnyt paljon töitä ja se on ehdottomasti asia, joka pitää minut ei-hyperaktiivisena. Pelkkä liikunta ei saa energiaani kulumaan, vaan tarvitsen aivotyötä/luovaa tekemistä. Silloin, kun olen aktiivinen, eli inspiraation vallassa, minulla saattaa mennä pari-kolme viikkoa 15 tuntisia päiviä töiden parissa. Vaikka työnarkomaaniutta ei ehkä voi pitää tavoiteltavana niin jostain syystä olen aina ihaillut ihmisiä, jotka omistautuvat työlleen, vaikka olisivatkin jo ns. vapaita työnteon pakosta.

// Other changes – I’m not sure about them yet. Usually a lot happens to me always in the spring, so I would expect some kind of things to appear.

However, I’ve always worked a lot and that’s definitely the thing that keeps me non-hyperactive. Exercising doesn’t drain my energy, I need brain work/creative work. When I’m active, i.e. inspired, it might take me two or three weeks of 15-hour days at work. For some reason I have always admired people who devote themselves to their work, even if they are already so-called free from the necessity of working.

Minulle ruoka on intohimo. Tykkään kokeilla erilaisia ravintoloita ja kokata myös itse. En kuitenkaan ole mikään hifistelijä, mutta ruuan pitää silti olla hyvää ja mielellään vielä terveellistä. Minusta ruoka ei ole hyvä kohde säästää, sillä se vaikuttaa niin kokonaisvaltaisesti omaan oloon.

Kolealla säällä on kiva kokata yleensä jonkinlaisia keittoja ja seuraava resepti täyttääkin monet kriteerit: se on ravitsevaa, lämmittävää ja vieläpä hyvää. Olen löytänyt vastaavan ohjeen joskus jalotofun sivuilta, mutta yleensä en jaksa seurata reseptejä kovinkaan tarkasti vaan heittelen aineksia fiiliksen mukaan. En siis ota tästä varsinaista kunniaa itselleni, mutta resepti on tainnut käsittelyssäni hieman muuttua. Ja aineksia voi tosiaan muokata ihan mielensä mukaan. Ja niin, en mittaile mitään ja ohjekin on nyt sitten sinnepäin. Olkaa hyvät.

// For me, food is a passion. I like to try different restaurants and also cook myself. However, food has to be good and preferably healthy. I don’t think food is a good item to save on (money), because it has such a comprehensive effect on how you feel.

In cold weather, it’s usually nice to cook some kind of soup, and this recipe fulfills many criteria: it’s nutritious, warming and even good. I don’t follow the recipes very closely, so I throw in the ingredients according to my mood. So I don’t really take credit for this, but the recipe must have changed a bit in my processing. And you can really modify the ingredients as you like. And so, I don’t measure anything and the instructions are also ”something like that”. You’re welcome.

Ainekset n. 3 annosta: // Ingredients for 3:

Tofua (marinoitu tai kylmäsavu) // Tofu

Sipuli // Onion

Punainen paprika // Red pepper

(Valkosipulinkynsi) // A clove of garlic

Inkivääriä // Ginger

Punainen chili // Red chili

Parsakaalia (tai muita kasviksia) // Broccoli (or other vegetables)

Kookosmaitoa tai kermaa // Coconut milk or cream

Riisi- tai lasinuudeleita (myös tavallinen ok) // Rice or glass noodles (normal is also ok)

Mausteita esim.: kurkuma, curry, paprikajauhe, mustapippuri, valkosipuli + suolaa) // Spices, e.g.: turmeric, curry, paprika powder, black pepper, garlic + salt)

Lisäksi öljyä paistamiseen // Oil for the pan

Vettä // Water

Korianteria // Coriander

Ohjeet: // Instructions:

  1. Paistinpannu levylle, kuutioi tofu, lisää vähän öljyä ja paista tofu rapeaksi // Put the pan on the heat, cut the tofu, add a little oil and fry the tofu until crispy
  2. Kuutioi kasvikset // Cut the vegetables
  3. Siirrä tofu johonkin odottamaan // Move the tofu somewhere to wait
  4. Laita pannulle taas öljyä ja paista kasvikset (lukuunottamatta parsakaalia) // Put oil in the pan again and fry the vegetables (not the broccoli)
  5. Lisää mausteet // Add spices
  6. Syö puolet ennen kuin ruoka on edes valmista // Eat half before the food is even ready
  7. Lisää vettä n. 2dl + kookosmaito tai kerma ja parsakaalit -> anna porista hetki -> lisää tofukuutiot (ja korianteria joko pannulle tai suoraan ruuan päälle, itse laitan molempiin) // Add 2 dl of water + coconut milk or cream and broccoli -> let it stay for a while -> add the tofu cubes (and coriander either in the pan or directly on top of the food, I personally put both)
  8. Keitä nuudelit ohjeen mukaan // Cook the noodles according to the instructions
  9. Annostele lautaselle nuudelia ja päälle ”tofu-kasvis-keittoa” // Put the noodles on a plate and add to the top ”tofu vegetable soup”
  10. Nauti esim. uunituoreen leivän ja hummuksen kanssa // Enjoy, for example, with oven-fresh bread and hummus

Suhteeni suomalaisuuteeni on kompleksinen. Olisin jo lapsena ollut mielummin ruotsalainen. Ulkomaille suunnatessa valitsen paikan, jossa en vahingossakaan törmää suomalaisiin. Suunnitelmissani oli muuttaa Suomesta kun siihen tilaisuus tulisi ja niin sitten muutinkin. En kuitenkaan inhoa Suomea tai suomalaisia, ei. En vain pysty identifioitumaan yhteen paikkaan ja kansalaisuuteen. Olen maailmankansalainen. Ja ylpeä siitä. Olemme loppujen lopuksi kaikki yhtä, maailman toisella puolella asuvat ovat minulle siskoja ja veljiä siinä missä naapurini Suomessa.

// My relationship with my Finnishness is complex. As a child, I would have preferred to been Swedish. When I go abroad, I choose a place where I won’t meet Finns. My plans were to move from Finland when the opportunity arose, and so I did. However, I don’t hate Finland or Finns, no. I just can’t identify with one place and nationality. I am a citizen of the world. And proud of it. At the end of the day, we are all one, those who live on the other side of the world are my sisters and brothers just like my neighbors in Finland.

Aihe liittyy kuitenkin tähän blogiin. En koe olevani riittävä ”suomalaisena”. Pidän kyllä suomalaisuudessa erityisesti kielestä, sen vivahteista ja sananlaskuista, mutta maailmalla meitä ei kovinkaan hyvin ymmärretä. Olen myös satunnaisesti hieman ihmis-kammoinen, joten toisinaan on ihanaa, ettei tarvitse sanoa sanaakaan. Saa istua rannalla rauhassa ilman, että kukaan tulee harrastamaan takaa-ajatuksilla varustettua small-talkkia. Rakastan luontoa ja järviä Suomessa. Mökkeilyä. Viikonloppuja samanhenkisten ihmisten seurassa. Kulttuuria. Huumorintajua. Ja no, paljon on asioita, joista pidän. Rauhallisuus. Hiljaisuus. Puhumattomuus. Pimeys. Raikkaus. Hiihto. Historia.

Mutta minulla on takaraivossa inhottava tunne siitä, että olisin vähän takapajuinen jos päättäisin kirjoittaa tätä blogia vain suomeksi. Ja entä jos blogini kasvaa, en missään tapauksessa aio mukautua mielipiteineni mihinkään muottiin. Yök. Kestäisinkö Suomen ahdasta ilmapiiriä, jos minun juttuja alettaisiin ruotimaan julkisesti? Tämän takia on helpompi olla ”laajempi”.

En tosin aio hakata mitään kiveen, katsotaan mitä tulevaisuus tuo. Olen joka tapauksessa päättänyt antaa teille mahdollisuuden kurkistaa epätavalliseen elämääni tämän blogin myötä ja aion nyt panostaa kirjoittamiseen enemmän kuin aiemmin.

// However, the topic is related to this blog. I don’t feel that I am enough as a ”Finnish”. I do like Finnishness, especially the language, its nuances and proverbs, but we are not very well understood in the world. Sometimes it’s wonderful not to have to say a word. You can sit on the beach in peace without anyone start to talk a small-talk with weird motives behind. I love nature and lakes in Finland. A couple of days of fun and weekends in the company of similar minded people. Culture. A humor. And well, there are a lot of things I like. Peace. Silence. Speechlessness. Darkness. Freshness. Skiing. History.

But I have a feeling in my head that I would be a bit out of the scenes if I decided to write this blog only in Finnish. And what if my blog grows, no change that i’m going to put my opinions to any mold. Would I be able to stand the tight atmosphere in Finland? Because of this, it is easier to be ”bigger”.

However, I’m not going to set anything in stone, we’ll see what the future brings. Anyway, I’ve decided to give you a peek into my unusual life with this blog and I’m now going to put more effort into writing than before.

Ajattelen, että eräs syy sille, miksi käytämme niin paljon erilaisia tuotteita, meikkejä ja ostamme kaikkea sellaista, jonka luvataan jotenkin parantavan ulkonäköämme johtuu siitä, että tiedostamme näyttävämme epäterveiltä – johtuen tietysti elintavoista. Aidosti terve ihminen myös näyttää terveeltä, se säteilee ulospäin. Samoin on myös toisinpäin, ylipaino, epäterveellinen ruokavalio, alkoholi, muut päihteet, sairaudet ja aivan kaikki terveysongelmat näkyvät meistä ulospäin – halusimmepa sitä tai emme. Tuotteet, joiden luvataan parantavan vaikkapa akne tai tummat silmänaluset… Kyllä, me todella uskomme sellaisiin.

Silmät ovat sielun peili – kasvot kehon

Kiinalaisessa lääketieteessä tunnetaan kasvojen ja kehon välinen yhteys hyvin. Toki meilläkin jossain määrin, mutta yleensä kasvoista vain päätellään siinä vaiheessa jotakin, kun tilanne on jo todella huono, esimerkiksi alkoholismista johtuva kuiva, punainen naama tai hilseilevä päänahka. Teemme kuitenkin myös tiedostamattamme päätelmiä muista ihmisistä ulkonäön perusteella. Meitä vetää luonnostaan puoleensa terveet ja hyvinvoivat ihmiset. Pelottavilta tai sairailta näyttävät taas luotaantyöntäviltä.

Oletko nähnyt koskaan markkinoitavan kauneustuotteita ns. rumilla tai epäterveiltä näyttävillä malleilla? Haluamme näyttää kauniilta, hyviltä ja terveiltä ja siihen markkinoinnilla pyritään tietysti osumaan – osta tämä ja voit näyttää yhtä upealta kuin mainoksen henkilö.

// I think that one of the reasons why we use so many different products, make-up and buy everything that is promised to somehow improve our appearance is because we know that we look unhealthy – due to lifestyle of course. A truly healthy person also looks healthy, it radiates outward. The same is true the other way around, overweight, unhealthy diet, alcohol, other intoxicants, diseases and absolutely all health problems are visible on the outside – whether we want it or not. Products that promise to fix, say, acne or dark circles… Yes, we really believe in those.

The eyes are the mirror of the soul – and the face of the body

In Chinese medicine, the connection between the face and the body is well known. Of course we do to some extent, but usually we only infer something about the face when the situation is already really bad, for example a dry, red face or a flaky scalp due to alcoholism. However, we also unconsciously make conclusions about other people based on their appearance. We are naturally attracted to healthy and well-being people.

Have you ever seen beauty products marketed with ugly or unhealthy-looking models? We want to look beautiful, good and healthy and of course marketing aims to hit that – buy this and you can look as great as the person in the ad.

Kehopositiivisuus – vuosikymmenen isoin vitsi?

Kehopositiivisuudessa voi olla takana kaunis ajatus, jossa kaikkien tulisi olla hyväksyttyjä omina itseinään. Hienoa. Mutta tämän tulisi olla täysin normaali asia, ilman mitään kehopositiivisuuttakin. Täysin normaalia edes vähänkään suvaitsevaiselle ihmiselle. Kehopositiivisuuden ajatus on kuitenkin lähtenyt hieman laukalle, sillä ei lihavuus tai sairaalta näyttävä keho ole jotakin, mitä meidän pitäisi hyväksyä. Eli kun emme ole löytäneet tapaa ratkaista terveysongelmia, olemme keksineet, että voidaanhan me unohtaa se, että olemme sairaita. Teeskennellään, että kaikki on hyvin.

Kaikki ei kuitenkaan ole hyvin. Monet kehopositiivisuudesta puhuvat voivat kyllä valokuvissa hymyillä ja näyttää siltä, että elämä on hyvää, samalla kärsien sisäisesti vaikkapa kuinka monesta eri vaivasta. En sano, että kaikki kärsisivät, sillä terveyteemme vaikuttaa paljon muutkin asiat, mm. se, kuinka terveitä uskomme olevamme. Mutta jotakin kertovat seuraavat luvut:

  • Miljoona suomalaista syö verenpainelääkkeitä joka päivä (2020)
  • Suomessa on 50 000 tyypin 1 ja noin 400 000 tyypin 2 diabeetikkoa (+50 000 – 100 000 sairastaa tietämättään tyypin 2 diabetesta) (2020)
  • Raskausdiabetes todetaan vuosittain noin 10 000 odottavalla äidillä (2020)
  • Suomalaisista synnyttäjistä yli kolmannes on ylipainoisia (2017)
  • Yli 400 000 suomalaista syö vuosittain masennuslääkkeitä (2019)
  • Vain joka neljäs yli 30-vuotias suomalainen on normaalipainoinen (2019)
  • 30 vuotta täyttäneistä miehistä 72 prosenttia ja naisista 63 prosenttia oli vähintään ylipainoisia. Lihavia miehistä oli 26 ja naisista 28 prosenttia (2017)

Ja luvut vain kasvavat. En tiedä onko syynä ihmisten välinpitämättömyys omaa terveyttään kohtaan, tietämättömyys, laiskuus, naurettavat ravitsemussuositukset vai se, että haksahdamme helppoihin ja nopeisiin ratkaisuihin. Yhtä kaikki, lukujen perusteella voisi sanoa, että suurin osa on matkalla kohti nopeasti lähestyvää hautaa eikä niinkään onnellista, tervettä ja normaalipainoista tulevaisuutta.

// Body positivity – the biggest joke?

Body positivity can have a beautiful idea behind it, where everyone should be accepted as they are. Great. But this should be a completely normal thing. Completely normal for a slightly nice person. However, the idea of body positivity has taken off a bit, because obesity or a body that looks sick is not something we should accept. That is, when we haven’t found a way to solve health problems, we have figured out that we can forget that we are sick. Let’s pretend everything is fine.

However, everything is not well. Many people who talk about body positivity can smile in their photos and it looks like life is good, while at the same time suffering internally from, say, many different problems. I’m not saying that everyone will suffer, because many other things affect our health, e.g. how healthy we think we are.

Ruokavalio – asia johon voimme vaikuttaa

Ruokavalio on tärkein tekijä terveytemme kannalta. Terveellinen hedelmäpohjainen ruokavalio parantaa. Ja tietysti kaikkein eniten soraääniä kuuluu niiden suusta, jotka eivät ole sitä edes kokeilleet. Sellaisia ääniä ei siis ole tarvetta huomioida. En ole kirjoittamassa tätä syyttääkseni ketään vaan kertomassa, että jokainen voi ottaa oman terveytensä hallinnan takaisin, oppia arvostamaan terveyttä ja kehoaan ja lakata myrkyttämästä itseään epäsopivalla ruokavaliolla. Jos menet markettiin ja katsot ympärillesi: suurin osa tuotteista on jotain sellaista, jota ei voisi tunnistaa lainkaan ruuaksi. Se ei tuoksu ruualta, se ei näytä ruualta, sen sisältö koostuu epäilyttävistä ainesosista, se pitää valmistaa ja se on pakattu kauan sitten tai muokattu säilymään useita vuosia. Lukuunottamatta erittäin harvoja periytyviä sairauksia, kaikki myöhemmin elämässämme ilmenneet vaivat (ei siis syntymästä asti olleet) ovat seurausta valinnoistamme. Mutta emme me halua ottaa vastuuta valinnoistamme, meillähän on lääkärit.

Törmään joskus sellaiseen ajatukseen, että ei näin kylmässä ilmastossa voi noudattaa hedelmäpohjaista ruokavaliota eikä hedelmät ole tuoreita. On totta, että hedelmät eivät ole samalla tasolla kuin jos ne poimisi tropiikissa puusta suuhun, mutta se ei ole mikään syy syödä epäterveellistä ruokaa! Ihminen, joka todella haluaisi syödä terveellisesti noudattaisi sitä niin hyvin kuin pystyisi. Ei hän valitsisi eineksiä, rasvaa, suolaa, säilykkeitä, pakastepizzoja, maitotuotteita, prosessoitua lihaa, makkaraa ja kaljaa korin täyteen. Ei. Hän valitsisi kausihedelmiä ja kasviksia ja tekisi lämmittävän kasviskeiton illalliseksi. Eli tämä argumentti on kumottavissa helposti: vaikka ei syystä tai toisesta voisi noudattaa 100% raakavegaanista ruokavaliota, voi silti tehdä parhaansa eikä lyödä ranttaliksi vain, koska pystyy tekemään sen vain 95%:sti.

// Food – something we can influence

Diet is the most important factor in terms of our health. A healthy fruit-based diet improves our bodys. And of course, the most gravel sounds come from the mouths of those who haven’t even tried it. So there is no need to put attention to such sounds. I’m not writing this to blame anyone, but to tell you that everyone can take back control of their own health, learn to appreciate their health and their bodies, and stop poisoning themselves with an inappropriate diet. If you go to the market and look around: most of the products are something that could not be recognized as food at all. It doesn’t smell like food, it doesn’t look like food, it contains questionable ingredients, it has to be prepared, and it was packaged a long time ago or modified to last for several years. Apart from very few inherited diseases, all ailments that appeared later in our lives (not present from birth) are the result of our choices. But we don’t want to take responsibility for our choices, we have doctors.

I sometimes come across the idea that in such a cold climate you can’t follow a fruit-based diet and the fruits aren’t fresh. It is true that the fruit is not at the same level as if you picked it from the tree in the tropics, but that is no reason to eat unhealthy food! A person who really want to eat healthy would follow it as best as she could. She wouldn’t choose snacks, fat, salt, canned foods, frozen pizzas, dairy products, processed meat, sausages or stuff like that. No. She would choose seasonal fruits and vegetables and make a warm vegetable soup for dinner. That is, this argument can be refuted easily: even if for one reason or another you cannot follow a 100% raw vegan diet, you can still do your best and not let go just because you can only do it 95% of the time.

LUONNOLLISESSA TILASSAMME OLEMME KAUNIITA

Mikään ei ole niin kaunista kuin alkuperäinen, luonnollinen sinä. Ei ole tarvetta peittää ihoa meikin alle, sillä se on puhdas, kuulas ja kirkas. Iho kosteuttaa itse itsensä. Kaikki näpyt, kutinat ja punoitukset kertovat jostakin epänormaalista tilasta kehossa. Kun lakkaa seuraamasta median yksipuolista kuvaa kauneudesta ja siloteltuja ihmisiä somessa, huomaa nopeasti, että kehoa ei tarvitse parannella mitenkään. Kaikki korjailu, parantelu ja muut ulkonäön muokkaamiset – olivat ne sitten pieniä tai isoja – kertovat tyytymättömyydestä. Tyytymättömyys ei kuitenkaan ole ulkoinen- vaan sisäinen ongelma. Luonto on täydellinen sellaisena kuin se on, mikään ei ole sattumanvaraista. On käsittämätöntä, että suostumme kärsimään ja kokemaan jopa suoranaista kipua vain näyttääksemme ulkoisesti muiden silmissä paremmilta. Monet naiset haluavat sanoa, että ajelevat ihokarvansa vain itsensä takia, mutta (kosteusvoide levittyy paremmin ja mitä näitä nyt on, mutta terveellä ihmisellä ei ole myöskään tarvetta kosteusvoiteelle!) jos asuisit autiolla saarella (tai vaikka kesämökillä) niin sinulla olisi kyllä aika suuri ongelma itsesi kanssa jos sielläkin haluaisit joka päivä meikata, ajella ihokarvoja, lakata kynsiä jne. vain itsesi vuoksi. Olen varma, että monet naiset haluaisivat oikeasti olla luonnollisempia, mutta eivät uskalla tehdä sitä sen pelossa, että olisivat sitten jotenkin epänormaaleja tai saisivat negatiivista huomiota. Siitä pääsee taas seuraavaan kysymykseen, että miksi on sellaisten ihmisten seurassa, jossa ei ole hyväksytty omana itsenään.

// WE ARE BEAUTIFUL IN OUR NATURAL STATE

There is nothing as beautiful as the original, natural you. There is no need to cover the skin under make-up, because it is clean, bright and clear. The skin moisturizes itself. All pimples, itching and redness tell about some abnormal condition in the body. When you stop following the media’s one-sided image of beauty and smooth (or fake) people on social media, you quickly realize that there is no need to improve how the body is. All repairs, improvements and other modifications to the appearance – be they small or large – indicate dissatisfaction. However, dissatisfaction is not an external, it’s an internal problem. Nature is perfect as it is, nothing is accidental. It is unfathomable that we agree to suffer and even experience pain just to appear outwardly better in the eyes of others. Many women want to say that they shave their body hair just for themselves, but (moisturizer spreads better and something like that, but a healthy person doesn’t need moisturizer either!) if you lived alone on a island (or in a summer house) then you would have a pretty big problem yourself with if there, too, you would like to apply make-up, shave your skin hair, polish your nails, etc. just for yourself every day. I’m sure that many women would really like to be more natural, but don’t dare to do it for fear of being somehow abnormal or because getting negative attention. That leads to the next question, why are you with people where you are not accepted as yourself.

Mielikuvissani herään aikaisin ja lähden ostamaan aamukahvia, jonka nautin kävellessäni Etelä-Helsingin rantoja. Kuuntelen lokkeja, jotka kertovat minulle kalavaleita.

Joinakin päivinä käyn sukeltamassa, joinakin uimassa ja/tai saunassa. Kadut ovat hiljaisia aikaisin lauantaiaamuna. Käyn kenties vielä kaupassa ja teen aamiaista. Istun sohvannurkassa läppärillä. Kutsun ehkä joskus ystäviäni kylään. Sitten mielikuva päättyy. Mitä sitten? Mitä teen tuossa asunnossa?

Tämän vuoksi olen luultavasti mielummin vailla vakituista asuinpaikkaa. En halua viettää elämääni neljän seinän sisällä. Haluan olla vapaa. Asettumalla taloksi johonkin olisi kuin sitoisin itseni paikalleni. En tiedä onko se aihe juhlia, mutta pian tulee 8 vuotta elämää nomadina.

Luulen, että olen rakastunut mielikuvaan minusta ja asunnosta. Pysyvyydestä. Aivan kuin rakastumme joskus mielikuvaan jostakin ihmisestä, eikä todellisuus vastaakaan mielikuvaa.

Hyvä mielikuva on parempi kuin huono todellisuus.

Vaikka tällainen elämäntyyli ei olekaan välttämättä se kaikkein helpoin niin en usko, että olisin voinut saada puoliakaan niistä kokemuksista, joita olen näiden vuosien aikana saanut, mikäli olisin asunut vain yhdessä paikassa. Tai ehkä luonto on kohdallani vahvempi, ehkä meidän ei kuulukaan asettua aloillemme vaan elää kuten monet alkuperäiskansat; vapaina.

// Yesterday I came to Helsinki for a few days. Perhaps the most wonderful thing in the world is listening to seagulls in the morning (I know, some people don’t like this noice at all ;D). Here is some pics!