Archive

marraskuu 2022

Browsing
Ajatuksia Posts in English Raha & talous Yleinen

Buying does not bring happiness

Meille on syötetty pitkään ideologiaa siitä, että ostamalla ja omistamalla voisi tehdä itsensä onnellisemmaksi. Mutta mikä tulee hinnaksi tavalliselle ihmisille, joka on uskonut voivansa ostaa materialistista onnea? Vähintäänkin karvas pettymys ja iso velkataakka.

Uskon, että ihmisille on ollut pakko myydä ajatusta siitä, että enemmän olisi parempi. Kasvu vaatii kuluttamista. Jos yhtäkkiä tarvitsisimme paljon vähemmän kuin aiemmin niin useimmat voisivat alkaa tehdä esimerkiksi lyhyempää työviikkoa. Ja monet ovat näin tehneetkin. Yksinkertaistaneet elämää, muuttaneet pienempään asuntoon, karsineet tavaroita ja alkaneet kuluttaa rahaa elämyksiin tavaran sijasta. Silti maailman vaurastuessa ja väkiluvun kasvaessa on alettu tuottamaan entistä enemmän tavaraa, halvemmalla ja ympäristöstä välittämättä.

// For a long time, we have been fed with the ideology that by buying and owning you could make yourself happier. But what will be the price for the common person who has believed that he can buy materialistic happiness? At the very least, a bitter disappointment and a big debt burden.

I think it’s been forced to sell people the idea that more is better. Growth requires consumption. If we suddenly needed much less than before, most people could start working a shorter work week, for example. And many have done so. Simplified life, moved to a smaller apartment, got rid of things and started spending money on experiences instead of things. Still, as the world becomes more prosperous and the population grows, more and more goods have started to be produced, cheaper and without caring for the environment.

Kirja: Henry Thoreau, Elämää metsässä

Ostamalla onnea

Ideologia siitä, että materia ja omistaminen tekisi onnelliseksi on melko kyseenalaista. Sosiaalinen media pyörii pitkälti mainostamisen ympärillä eikä ole mikään salaisuus, että mainostamisella pyritään saamaan ihmisten huomio siihen, että millaisia voisimme olla, jos ostaisimme vielä tämän. Kauniita, upeita, karvattomia, huoliteltuja, hyväntuoksuisia, suosittuja, hoikkia ja lisäksi saisimme vielä ihanan parisuhteen.

Kaikkea kuluttamista ei ole toki tarpeen lopettaa vaan herätä ennen kaikkea siihen, että miksi ostamme tavaraa, jota emme välttämättä edes tarvitse? Miksi tarvitsen tämän uuden merkkilaukun tai -kellon? Täyttääkseni sisälläni olevaa tyhjiötä, näyttääkseni muiden silmissä varakkaammalta vai koska yritän tehdä itseni onnelliseksi?

Järkevää kuluttamista on ostaa tarpeeseen, ei halujen tyydyttämiseen. Onko asia välttämätön, tarpeellinen vai haluanko vain sen? En kuitenkaan sano, että olisi väärin ostaa merkkejä tai etenkään laadukkaita tavaroita tai etenkään, mikäli se tuo aidosti itselle iloa.

// Buying a happiness

The ideology that material and owning it will make you happy is rather questionable. Social media largely revolves around advertising and it’s no secret that advertising aims to get people’s attention to what we could be like if we still bought this. Beautiful, gorgeous, hairless, well-groomed, good-smelling, popular, slim, and we would also have a wonderful relationship.

Of course, it is not necessary to stop all consumption, but above all to wake up to the fact that why do we buy things that we don’t necessarily even need? Why do I need this new designer bag or watch? To fill the void inside me, to appear wealthier in the eyes of others, or because I’m trying to make myself happy?
Sensible spending is to buy for a need, not to satisfy desires. Is it necessary, ”necessary” or do I just want it? However, I’m not saying that it’s wrong to buy brands or quality goods, or especially if it genuinely brings you joy.

Harhakuva puutteesta

Harhakuva puutteesta tarkoittaa sitä, että emme koe koskaan olevan mitään tarpeeksi. Kaapit pursuavat ja kodissa vallitsee tavarapaljous, vaan siltikään ei ole tarpeeksi. Silti olisi aina jotain ostettavaa, parempaa ja hienompaa, mitä haluaisimme. Uusi auto, isompi koti. Aina voi mennä kaupoille katselemaan ja tehdä vähän heräteostoksia. Meidät on aivopesty uskomaan, että kuluttaminen ja ostaminen olisivat avaimet onneen. Uuden tavaran tai vaatteen ostaminen tuo hetkellisesti ”onnea”, noin puolen tunnin-tunnin ajaksi, mutta sitten ilo uudesta tavarasta hiipuu ja tarvitsemme taas jotain uutta.

Ostan toisinaan itsekin sellaisia asioita, joita en välttämättä tarvitsisi ja satunnaisesti harrastettuna se on oikein mukavaa. Ostokäyttäytymiseni muutos on kuitenkin tuonut paljon hyviä asioita elämääni. Voin panostaa enemmän laatuun ja tavaroilla ja vaatteilla on myös jälleenmyyntiarvoa.

Monet minimalismista kiinnostuneet ovat huomanneet, että itseasiassa suurempaa onnea tuokin luopuminen. Siisteys. Järjestys. Helppous. Luopuminen tavaroista vapauttaa aikaa, sillä kodissa on vähemmän siivottavaa. Tavarat sitovat meitä ja niistä on huolehdittava. Vähemmän tavaraa tarkoittaa enemmän vapaa-aikaa.

// Delusion of lack

The illusion of lack means that we never feel like we have enough of anything. The cupboards are overflowing and there is a lot of stuff in the house, but still there is not enough. Still, there would always be something to buy, something better and nicer that we would like. New car, bigger house. You can always go to the shops to look and do a little impulse shopping. We have been brainwashed into believing that spending and buying are the keys to happiness. Buying a new item or a piece of clothing temporarily brings ”happiness”, for about half an hour to an hour, but then the joy of the new item fades and we need something new again.

I sometimes buy things myself that I wouldn’t necessarily need, and as an occasional hobby, it’s really nice. However, the change in my shopping behavior has brought a lot of good things to my life. I can invest more in quality and the goods and clothes also have a resale value. Many people who are interested in minimalism have noticed that giving up actually brings greater happiness. Giving up things frees up time, because there is less to clean in the home. The goods bind us and must be taken care of. Less stuff means more free time.

Syitä karsia tavaraa ja ostaa vähemmän

  • Arjesta tulee sujuvampaa
  • Matkustaminen on helpompaa (vähemmän tavaraa, jota pakata mukaan)
  • Muutot ovat helpompia
  • Enemmän vapaa-aikaa
  • Siistimpi ja helppohoitoisempi koti, vähemmän järjestettävää
  • Rahaa säästyy
  • -> lisää elämyksiä, matkustelua
  • Yksinkertaisempi elämä = vähemmän stressiä
  • Helpompi muuttaa väliaikaisesti vaikka ulkomaille (kun kodissa ei ole paljoa tavaraa sen voi vuokrata helposti eteenpäin siksi aikaa kun ei itse ole siellä)
  • Säästät ympäristöä
  • Ostamalla laadukasta tuet yleensä kestävämpää kulutusta
  • Opit arvostamaan enemmän tavaroita ja vaatteita, jotka kestävät

On tärkeää tulla tietoisiksi siitä, miksi ostamme tai haluamme tiettyjä asioita. Onko sinulla jokin tunne, jota yrität peittää tai voimistaa ostamalla? Voisitko tulla toimeen ilman tätä tavaraa/vaatetta? Seuraavan kerran pysähdy, ennen kuin ostat. Kuluttamisen vähentämisessä ei ole kyse elämän kurjistamisesta vaan keskittymisestä siihen, mikä on oikeasti tärkeää ja arvokasta, kuten aika ja elämykset.

// Reasons to buy less and let go of stuff

  • Everyday life becomes smoother
  • Traveling is easier (less stuff to pack)
  • Changes are easier
  • More free time
  • A cleaner and easier home, less to organize
  • Money is saved
  • -> more experiences, travel
  • A simpler life = less stress
  • Easier to temporarily move abroad, for example (when there is not a lot of stuff in the home, it can be easily rented out for the time when you are not there yourself)
  • You save the environment
  • By buying high-quality products, you generally support more sustainable consumption
  • You learn to appreciate more things and clothes that last

It is important to become aware of why we buy or want certain things. Do you have a feeling that you are trying to mask or strengthen by buying? Could you live without this item/clothing? Next time, stop and think before you buy. Reducing consumption is not about making life miserable, but about focusing on what is really important and valuable, such as time and experiences.

By
Posts in English Terveys & hyvinvointi Vapaus & menestys

How I became a raw vegan

Olen raivannut tieni terveyteen ja hyvinvointiin, vaikka perustukseni olivat aiemmin varsin huterat. Sain lapsena kotona syödä oikeastaan kaikkea, herkkuja ei säästelty. Vanhemmat tekivät kyllä päivittäin ruuan, mutta enimmäkseen söin valmisruokia, nuudelia, jäätelöä ja muita herkkuja. En siis todellakaan mitään kasvispainotteista ruokaa ja koulussa lautasella salaattia oli kaksi haarukallista. Jossain vaiheessa minua alkoi ällöttää lihansyönti ja aloin kasvissyöjäksi, vaikka en tiennyt siitä mitään. Söin kai lähinnä samoin kuin ennenkin, mutta jätin vain lihan, kalan ja kanan pois. Maitotuotteita ja kananmunia luultavasti käytin ja kärsin aknesta ja migreenistä.

Peruskoulun jälkeen eli 16-vuotiaasta eteenpäin, olin melko omillani. Söin aamulla kaurapuuroa, koulussa lounaan ja iltapäivällä vain porkkanoita, leipää ilman päällisiä, keksejä tai jogurttia. Sitten kiinnostuin fitnessurheilusta ja toimin, kuten kaikki muutkin. Ostin verkkovalmennuksia, joissa syötiin tietysti kanaa, riisiä ja maitorahkaa, mutta vaikka tuon ajan dieettini olivatkin hyvin epäterveellisiä (no, yleisesti katsoen ne olivat terveellisiä, sillä söin suositusten mukaan ja jopa punnitsin kaiken syömäni) niin minussa heräsi kiinnostus oikeasti terveelliseen ruokaan, paastoihin ja elimistön kykyyn parantaa itse itsensä. Silloin aloin todella katsoa ruokaa uusin silmin. Olet mitä syöt.

Kasvissyöntini oli on-off tapaista. Rahaa ei tuolloin ollut mitenkään liiaksi ja taloudessa asuva toinen (sekasyöjä) osapuoli oli myös otettava huomioon. Kokeilin yhtä sun toista ruokavaliota, mutta mikään ei saanut aikaan täydellistä terveyttä ja säteilevää ulkonäköä.

// I have cleared my way to health and well-being, even though my foundations were quite bad before. As a child, I could eat pretty much everything at home, goodies were not spared. My parents made food every day, but mostly I ate ready meals, noodles, ice cream and other delicacies. So I really didn’t eat any vegetable-based food and at school there were two forkfuls of salad on the plate. To be honest, I was disgusted by almost all the vegetarian versions, because in them the ingredients were mixed together. Eating dead animals disgusted me even more and I became a vegetarian, even though I didn’t know anything about it. I guess I ate mostly the same as before, but I just left out meat, fish and chicken. I probably used dairy products and eggs and suffered from acne and migraines.

After the school, i.e. from the age of 16 onwards, I was pretty much on my own. I ate oatmeal in the morning, lunch at school and only carrots, bread without toppings, cookies or yogurt in the afternoon. Then I became interested in fitness sports and acted like everyone else. I bought online trainings, where of course I ate chicken, rice and milk curd, but even though my diets at that time were very unhealthy (well, in general they were healthy, because I ate according to the recommendations and even weighed everything I ate) I became interested in really healthy food, fasting and the body to the ability to heal oneself. That’s when I really started looking at food with new eyes.

My vegetarian diet was on-off. There was no too much money at that time, and the other (mixed eater) partner living in the same house. I tried one diet after another, but nothing produced perfect health and a radiant appearance. You are what you eat.

Hedelmäpohjaisen ruokavalion löytäminen

Aloin etsiä netistä tietoa, jota voisin soveltaa omaan elämääni. Huomasin, että oli paljon ihmisiä, jotka olivat minun laillani löytäneet itse tien täydelliseen terveyteen, vaikka se poikkesikin radikaalisti valtavirran ajatuksista, sekä yleisistä ravitsemussuosituksista. Nämä ihmiset näyttivät olevan enemmän elossa, enemmän sellaisia, kuin ihmisten kuuluisi olla. Ymmärrykseni laajeni monilla tasoin ollessani enemmän yhtä luonnon ja kaiken kanssa, ei tällainen karkea, muita elämänmuotoja hyväksikäyttävä tapa toimia ollut enää arvojeni mukaista.

Olo alkoi nopeasti muuttumaan kaikin tavoin, energiaa oli enemmän, vatsan turpoaminen ja kipu poissa, mieliala parempi, ahdistus katosi ja lukematon määrä muita hyviä asioita. Jokainen voisi todeta tämän helposti itse: ole kuukausi raakavegaanina ja mieti sitten, haluatko vielä palata vanhaan tapaasi syödä. Lähes varmuudella et halua. Mutta ongelma on siinä, että harvat ihmiset haluavat tehdä tällaista muutosta. Siinä menee elämä monin tavoin uusiksi.

Teen myöhemmin oman kirjoituksen paastoista, sillä niistäkin minulla on paljon sanottavaa. Myöskään tähän kirjoitukseen en vielä mene syvemmin siihen, mitä tarkalleen ottaen syön, vaikka se onkin helppo tiivistää: hedelmiä, kasviksia ja marjoja. Lisäksi pienissä määrin siemeniä, pähkinöitä, merilevää, raakakaakaota yms. Hedelmät ovat kuitenkin numero 1 hedelmäpohjaisella ruokavaliolla.

Ei dieettejä, ei kalorien laskentaa, ei kuntosalitreeniä, vähän proteiinia, hyvin vähän rasvoja, paljon hedelmiä ja tuorepuristettuja mehuja. Ei kisakuntoja, kesäkuntoja, repsahduksia tai mielitekoja.

// Discovering a fruit-based diet

I started looking information for online that I could apply to my own life. I noticed that there were many people who, like me, had found their own path to perfect health, even though it was radically different from mainstream ideas and general nutritional recommendations. These people seemed more alive, more like people should be. My understanding expanded on many levels as I became more at one with nature and everything, this kind of crude, exploitative way of doing was no longer in line with my values.

The feeling quickly started to change in every way, there was more energy, the swelling and pain in the stomach were gone, the mood was better, the anxiety disappeared and countless other good things. Anyone could easily state this for themselves: be a raw vegan for a month and then think about whether you still want to go back to your old way of eating. Almost certainly you don’t want to. But the problem is that few people want to make such a change. It changes life in many ways.

Later I will write my article about fasting, because I have a lot to say about them too. Also, in this article I will not go deeper into what exactly I eat, although it is easy to summarize: fruits, vegetables and berries. In addition, small amounts of seeds, nuts, seaweed, raw cocoa, etc. However, fruits are number 1 in a fruit-based diet.

No diets, no calorie counting, no gym workouts, low protein, very low fat, lots of fruit and freshly squeezed juices.

Asteittainen siirtymä

Joillekin voi sopia nopea, kertarysäyksellä täydellinen ruokavalion muutos, mutta itse tein vuosia asteittaista siirtymää. Miksi? Siksi, koska en ollut vielä valmis. En ollut valmis jättämään taakse niitä asioita, joista yhä nautin, kuten leipominen ja ruoanlaitto, perinneruoat, hotelliaamiaiset, ravintola illalliset ystävien kanssa, neljän juuston pizzat, satunnaiset herkut, erikoiskahvit ja paljon muita ruokaan liittyviä muistoja kuten letut mökillä. Tietysti lähes kaiken näistä voi valmistaa vegaanisena, mutta kaikkien kohdalla se ei ole sama asia. Ymmärrän siis hyvin ihmisiä, jotka eivät syystä tai toisesta halua siirtyä täysin vegaaneiksi.

Luin joskus Jasmuheenin Breatharian kirjaa ja henkisenä ihmisenä totta kai, olen kiinnostunut myös valolla elämisestä, mutta siitä palautui mieleeni järjestys, jossa valolla elämiseen edetään: sekasyöjä -> kasvissyöjä -> raakavegaani -> hedelmänsyöjä/fruitarian -> mono fruitarian -> liquidarian (en tiedä mikä sana on suomeksi, mutta vain nesteillä/mehuilla elävä) -> valoravinto. Kaikki etenee vaiheittain. On valmis seuraavaan askeleeseen kun ei enää haikaile siitä, että voisi syödä jotakin muuta. Vaikka minulla on yhä hyviä muistoja ja ajatuksia monista ei-vegaanisista ruuista niin en silti koe, että menettäisin mitään. Koen ainoastaan saavani, en luopuvani.

Blogissani on paljon ruoka- ja juomakuvia, ja tulee varmasti jossain määrin olemaan jatkossakin. En aio kieltäytyä kaikesta, mutta tiedän olostani, että mitä puhtaammin syön, sen paremmin voin.

On helppoa ottaa seuraava askel silloin, kun se tapahtuu luonnostaan. Kun ei ole mielitekoja kiskaista hamppari-ateriaa ja päälle puolen kilon karkkipussia. Silloin kun huomaa, että on kuin itsestään siirtynyt syömään vain puhdasta ja luonnollista ruokaa.

A gradual transition

For some, a quick, one-shot complete change in diet may be suitable, but I myself made a gradual transition for years. Why? Because I wasn’t ready yet. I wasn’t ready to leave behind the things I still enjoy, such as baking and cooking, traditional foods, hotel breakfasts, restaurant dinners with friends, four-cheese pizzas, specialty coffees, and many other food-related memories such as pancake picnics at the cottage. Of course, almost all of these can be made vegan, but it’s not the same for everything. So I completely understand people who, for one reason or another, don’t want to go completely vegan.

I once read Jasmuheen’s Breatharian book and of course, I’m also interested in living with light, but it reminded me of the order in which living with light progresses: mixed eater -> vegetarian -> raw vegan -> fruit eater -> mono fruitarian -> liquidarian -> living with light. Everything is progressing in stages. You are ready for the next step when you no longer long to be able to eat something else. Although I still have fond memories and thoughts of many non-vegan foods, I still don’t feel like I’m missing out on anything. I only feel that I am receiving.

My blog has a lot of food and drink pictures and yes, I have been enjoying life. However, it has a lot of influence on social life and it is not at all funny to say that even the people around you may become new.

It’s easy to take the next step when it comes naturally. When you don’t feel like eat a hamburger meal and after a half-kilo bag of candy. When you notice that you’ve switched to eating only clean and natural food. Maybe my mind might sometimes remember a food or a taste, but the body no longer wants it.

By
Terveys & hyvinvointi

Eroon alkoholista

Raittius on nostanut päätään yhteiskunnassamme, mutta ei siltikään tarpeeksi. Luvut kertovat karua tarinaa:

  • Suurkuluttajien määrän arvellaan olevan Suomessa 500 000-600 000
  • Alkoholistien määrä Suomessa arviolta 400 000

Mistä tunnistaa alkoholiriippuvuuden?

  • Kasvanut toleranssi
  • Vieroitusoireet käytön loputtua sekä tilanteen korjailu uusilla alkoholiannoksilla
  • Voimakas halu tai tarve käyttää alkoholia
  • Käytön jatkuminen haitoista huolimatta
  • Alkoholinkäytön ja sen vaikutuksista toipumiseen menevän ajan kasvu

Alkoholismi on petollinen sairaus, sillä käyttäjä ei itse tunnista ongelman vakavuutta vaan sairauden luonteeseen kuuluu, että kaikki muut paitsi alkoholi aiheuttaa ongelmia – alkoholi on vain keino rentoutua ja poistaa tylsyyttä, vaikka todellisuudessa lähes kaikki ongelmat olisivat seurausta alkoholinkäytöstä. Riippuvuus myös pysäyttää kehityksen eikä käyttäjä itse huomaa tätä.

Suomessa alkoholi on niin normaali ja jopa pyhä asia, että harva uskaltaa edes kyseenalaistaa sitä, vaikka kaikilla meillä on lähipiirissä tuttuja, joilla alkoholinkäyttö on karannut käsistä. Olisikin niin, että käytöstä olisi haittaa vain yksilön omaan terveyteen, mutta ei. Totuus on valitettavasti se, että juominen aiheuttaa haittoja lähes kaikkialle: lapset ja perheet kärsivät, tapahtuu onnettomuuksia, sairauspoissaolot ja työkyvyttömyys eläkkeet kasvavat, kustannukset lisääntyvät, rattijuopumukset, väkivaltarikokset, päihtyneiden pelkääminen, ahdistus, masennus, mielenterveysongelmat jne.

Alkoholinkäyttö on tunnetusti aina jonkun muun syy. Ihmiset menevät lääkäriin alkoholin aiheuttamien haittojen vuoksi, mutta eivät halua kuulla sitä ainoaa toimivaa ratkaisua: lopeta juominen.

Miksi ja miten raitistua

Raitistumisella on hieman negatiivinen kaiku; kuin olisi ollut jo siellä ojan pohjalla, mutta tarkoitan tässä kuitenkin lähinnä vain alkoholin käytöstä luopumista, vaikka varsinaista ongelmaa ei olisikaan. Koen, että sellainen valistus, jota vaikkapa kouluissa käytetään ei ole toimivaa, sillä eivät ihmiset halua lopettaa alkoholinkäyttöään, jonka he kokevat tuovat elämäänsä jonkinlaista lisäarvoa. Alkoholinkäyttöön olennaisesti liittyvä seikka on se, että ihmiset kuvittelevat alkoholin tuovan jotakin lisää heidän elämäänsä. Tietenkään se ei tuo mitään muuta kuin haittoja, mutta tätä ei ymmärrä ennen kuin käytön lopettaa kokonaan.

Monet pitävät tipattomia kausia. Kun sitten palaa taas juomaan niin on nopeasti samassa tilanteessa kuin ennen pidempää taukoa. Tämän vuoksi tipattomista ei yleensä ole juurikaan hyötyä, sillä se todellinen, syvemmällä oleva ongelma ei pääse parantumaan vaan alkoholinkäyttäjä odottaa tipattoman loppuvan, jotta pääsee taas juomaan, ansaitusti.

Kysymyksiä, joita voi pohtia harkitessa lopettamista ovat esimerkiksi: tarvitsenko alkoholia oikeasti mihinkään? Mitä hyötyä siitä on minulle? Miksi juon? Onko ulos lähteminen todella sen arvoista, että istun meluisassa baarissa, maksan taksit, juomat ja herään seuraavana aamuna olo vähemmän raikkaana? Onko alkoholista tullut ongelma – tuntuuko se ongelmalta?

Paras ja huomionarvoinen asia siinä kun lopettaa juomisen on se, kuinka asiat alkavat yhtäkkiä muuttumaan paljon parempaan suuntaan – siis vain sen vuoksi, että lopetti juomisen. Tätä ei kuitenkaan tapahdu tipattomilla, sillä silloin ihmisen tapa ajatella ei muutu mihinkään. Ihminen vain asennoituu olemaan hetken selvinpäin, mutta ei todella muuttamaan elämäänsä ja löytämään uutta tapaa elää ja katsoa maailmaa. Sitä vain odottaa, että koska tipaton päättyy ja pääsee taas jatkamaan elämäänsä normaalisti.

Vinkkejä lopettamiseen

Uskon, että ainoa toimiva tapa päästä eroon alkoholista on käydä keskustelu itsensä kanssa siitä, että miten paljon alkoholi hallitsee, mitä se tuo elämään ja olisiko vihdoin aika laittaa korkki pysyvästi kiinni. Ja tämän jälkeen tietysti tehdä niin pitävä päätös, ettei tarvitse enää koskaan miettiä sellaista, että ”voisinhan nyt vielä tämän kerran ottaa”, ”voinhan yhden juoda”, ”pidetään nyt vielä kerran hauskaa” jne. Vaan sen tehdyn päätöksen voimalla selviää niin kauan, että että alkoholia ei enää mieti eikä halua juoda yksinkertaisesti tule. Jos alussa on vaikeaa ja joutuu taistelemaan haluja vastaan niin silloin on hyvä muistuttaa itseään siitä, että en minä oikeasti tarvitse alkoholia vaan se ääni on riippuvuuden ääni, joka kehottaa minua juomaan ja siitä olen nyt päättänyt vapautua. Monet eivät edes tunnista näitä ”itsepetoksen ääniä”.

Vinkkejä:

  • Tee kaksi listaa: mitä haittaa alkoholista on (listaa kaikki negatiiviset asiat), ja toinen lista, mitä hyötyä raittiina olemisesta on (ei krapula-aamuja, olen aina ajokunnossa, rahaa säästyy, terveys paranee jne.).
  • Etenkään alussa ei kannatta miettiä niitä hyviä hetkiä, joita on alkoholiin liittänyt (esim. siiderin avaaminen loman kunniaksi hyvässä seurassa mökillä) vaan keskittyä niihin ikäviin puoliin, joita alkoholin käytöstä on seurannut (parisuhde ajautui vaikeuksiin, loukkasin ystävääni, hävitin arvokkaan tavaran humalassa…).
  • Täytä elämä uusilla, positiivisilla asioilla niin pian kuin mahdollista esim. jos sinulla on ollut tapana työpäivän päätteeksi rentoutua lasillisen ääressä niin vaihda sen tilalle jotakin muuta mieleistä.
  • Älä jää yksin kotiin, mikäli olet siis aiemmin ollut joka viikonloppu ystävien kanssa viihteellä vaan keksi mukavia tapoja viettää aikaa. Alkoholinkäytön lopettaminen vapauttaa monilla useita tunteja aikaa viikossa ja siihen on hyvä varautua.
  • Heikon hetken tullen päätä etukäteen, miten aiot selviytyä. Kenelle soitat? Voitko lukea kirjoittamaasi listaa syistä, miksi lopetit alkoholinkäytön? Lähde kävelylle tai uimahalliin. Tilaa hyvää ruokaa. Tee mitä tahansa, joka vie ajatuksesi muualle alkoholista.
  • Etsi kertomuksia kirjoista tai internetistä, muutkin ovat pystyneet siihen!
  • Luota itseesi ja pidä tekemäsi päätös. Nauti vapaudesta!

On huima tunne kun tajuaa, ettei halua juoda ole enää tullut pitkään aikaan. Kun tajuaa, että on oikeasti vapaa ja saa herätä hyvinvoivana seuraavana aamuna. Elämä on täyttynyt uusilla ja terveemmillä valinnoilla. Kun todella tajuaa, että voi luottaa itseensä kaikissa tilanteissa. Elämä voi oikeasti muuttua paljon paremmaksi lopettamispäätöksen jälkeen, vaikka se tuntuisi alkuun kuinka vaikealta tahansa.

Kohtuukäyttö?

Kohtuukäyttö on mielestäni melko harhaanjohtavaa. Alkoholi on keskushermostoon vaikuttava myrkky, mutta voiko myrkkyä todella juoda kohtuudella? Voiko kohtuullisella myrkyn juomisella on positiivisia vaikutuksia? Itse en sitä usko. Jos kyse on kohtuukäytön rajoista viikkotasolla (naiset 7, miehet 14 annosta) niin minusta nuo määrät eivät ole enää kohtuullisia, mikäli ne täyttyvät joka viikko vuoden ympäri.

Mutta… miksi en siltikään kannata ehdotonta raittiutta? Yksinkertaisesti siksi, että ihmiset eivät toimi siten, että jotakin vain kielletään ja ongelma on siten ratkaistu. Raittiuspäätös lähtee aina ihmisestä itsestään, ei ulkopuolelta. Onko maat, joissa alkoholi on kiellettyä ratkaisseet ongelman? Eivät ole. Ihmiset löytävät aina keinoja juoda, mikäli niin haluavat. Ainoa mitä kannatan on alkoholinkäytön normalisoinnin lopettaminen.

Vähentäminen sopii joskus paremmin kuin lopettaminen, sillä monet eivät pysty sitoutumaan loppuelämän kestäviin päätöksiin, mikä on tietysti ymmärrettävää. Mikäli ihmisellä ei ole takana katkaisuja ja on alle 40-vuotias niin kohtuukäyttö on mahdollista oppia (+4kk täysiraittius). Paras keino vähentää on radikaalisti harventaa juomiskertoja: jos aiemmin on tullut juotua 5-10 kertaa kuukaudessa niin opetellaan ensin juomaan yhden kerran kuukaudessa ja sen jälkeen joka toinen kuukausi jne. Alkoholin vähentäminen siten, että juodaan yhtä usein kuin ennen, mutta vähemmän ei yleensä toimi, sillä harva ”käyttäjä” pystyy lopettamaan sen jälkeen kun on juonut pari-kolme – tai ainakin se vaatii huomattavaa itsekuria.

Jos todellinen kohtuukäyttäjä on sellainen, joka voi ottaa lasillisen muutaman kerran vuodessa niin luultavasti tällaisella henkilöllä ei silloin ole mitään tarvetta ottaa edes tuota yhtä lasillista tai sen voisi yhtä hyvin vaihtaa alkoholittomaan. Kohtuukäyttö on mielestäni ansa, sillä silloin voi helposti tuudittautua siihen, että ei minulla mitään ongelmaa ole, koska pysyn kohtuukäytön rajoissa. Kuinka moni on kuitenkaan tullut ajatelleeksi, että kohtalaisen riskin rajoissa eli vaikkapa miehillä 14 annosta viikossa tarkoittaisi vuodessa 14 x 52 = 728 alkoholiannosta, joka on noin 30 lavaa kaljaa.

By
Matkustelu & kulttuuri Terveys & hyvinvointi Vapaus & menestys

Voiko ihotyyppi muuttua? Tässä oma kokemukseni

Puhun nyt ihotyypeistä siinä mielessä, miten ne käyttäytyvät auringossa, enkä esimerkiksi siitä, että voiko kuiva iho muuttua rasvaiseksi. Auringon riskejä voidaan kartoittaa niin sanotulla Fitzpatrickin asteikolla. Asteikossa luokitellaan ihotyypit kuuteen eri ryhmään palamisherkkyyden mukaan. Nämä ihotyypit ovat:

Ihotyyppi I. Palamisherkkyys: ei rusketu koskaan, palaa aina auringossa.

Ihotyyppi II. Palamisherkkyys: ruskettuu hieman, palaa usein.

Ihotyyppi III. Palamisherkkyys: ruskettuu, palaa silloin tällöin.

Ihotyyppi IV. Palamisherkkyys: ruskettuu helposti, palaa harvoin.

Ihotyyppi V. Palamisherkkyys: iho tummuu ruskettuessa, palaa erittäin harvoin.

Ihotyyppi VI. Palamisherkkyys: ei pala koskaan.

Lapsena ihoni oli hyvin vaalea. En silloinkaan käyttänyt juurikaan aurinkorasvaa, mutta en toisaalta ollut myöskään mikään auringonpalvoja. Teininä kuljin hupparissa, vaikka ulkona olisi ollut kuinka lämmin. Satunnaisesti kuitenkin paloin. Ihotyyppini oli siis silloin II. Vuosia myöhemmin alkaessani matkustelemaan kaukomailla paloin yhä, etenkin naamasta. Yritin käyttää aurinkorasvaa, mutta aloin saada auringosta ihottumaa silloin, kun minulla oli jotakin rasvaa iholla ja samalla huolestutti merien tilanne ihmisten kantaessa aurinkorasvaa ihollaan mereen. Kerran poltin Filippiineillä otsani niin, että se turposi. Se ei kieltämättä ollut kovin hauskaa ja näytin todella epäilyttävältä. Mutta sitten tapahtui jotain, enkä ole oikeastaan enää palanut. Olen viime vuosina ottanut paljon aurinkoa ja oleskellut lähes päivittäin auringossa. Ihotyyppini on nyt IV. Rusketun siis nykyään jopa melko helposti. Enkä usko, että kyseessä olisi myöskään ns. pohjarusketus, sillä sekään suoja ei ole kovin vahva, vaikka iho olisi hyvin ruskettunut.

Teoria

Edellisessä postauksessa kerroin myös löytäneeni joitakin vuosia sitten raakavegaani ruokavalion. Tutkiessani englanninkielisiä kirjoituksia huomasin jotain mielenkiintoista. Eräs teoria nimittäin oli se, että iho ei pala auringossa vaan ainoastaan kehossa olevat toksiinit aiheuttavat palamista. Aurinko auttaa poistamaan happamuutta ja myrkkyjä kehosta ja niiden poistuessa iho palaa. Useammalla henkilöllä oli omakohtaisia kokemuksia siitä, että raakavegaanina on voinut unohtaa aurinkovoiteet, deodorantit ja tuoksut. Hikoilu poistaa kehosta ylimääräisiä happoja ja kuona-aineita, mutta kehon ollessa puhdas hiki ei enää haisekaan. Ajallisesti tämä ”ihotyyppini muutos” kuitenkin osuu aikalailla kohdilleen sen kanssa, kun olen muuttanut ruokavaliotani. Ruokavalio muutos raakavegaaniksi on jo sinällään erittäin puhdistavaa, mutta sen lisäksi olen tehnyt esimerkiksi paastoja.

Kenenkään nyt ei tarvitse tämän perusteella mennä 12 tunniksi aurinkoon ja katsoa, mitä tapahtuu. Tämä on nimenomaan oma kokemukseni, mutta sen voin sanoa, että ero aiempaan on suuri.

Minun vs. siskoni jalka (en käytä itseruskettavaa)

Aurinkovoiteiden turvallisuus?

On varmasti parempi käyttää aurinkovoidetta kuin palaa, mutta sitten herää kysymys, onko auringossa pakko oleskella ilman riittävää vaatetusta jos palamiseen on taipumusta. HUS:n sivuilla kerrotaan aurinkovoiteista raskauden aikana näin:

”Vaatteilla suojautuminen on ensisijaisen tärkeää. Aurinkovoiteista tulisi raskauden aikana valita fysikaalista suojaa (esim. titaanidioksidi) sisältävä valmiste. Kemiallisista aurinkosuojista ainakin osa imeytyy ihon läpi siten, että näitä aineita voi mitattavissa verenkierrossa. Mahdollisia vaikutuksia sikiön kehitykseen tunnetaan huonosti. Kemiallisia aurinkosuojia sisältävien valmisteiden käyttöä toistuvasti tai laajoille ihoalueille kannattaa tästä syystä välttää.”

Kaikki iholle laitettavat tuotteet imeytyvät ja kulkeutuvat verenkiertoon. Jos yhtään on perehtynyt ainesosaluetteloihin niin ymmärtää, että kaikki voiteiden ainesosista eivät todellakaan ole mitään terveellisiä.

En halua tällä kirjoituksella aiheuttaa närää, sillä ymmärrän kyllä, että auringolta suojautumista pidetään yleisesti tärkeänä, mutta itse kuitenkin uskon, että auringosta on meille paljon hyötyä eikä sitä tulisi vältellä. Olen toki tietoinen, että UV säteilystä voi olla haittaa, vaikka ei palaisikaan. Jos auringolta on tarvetta suojautua niin vaatteet ovat siihen paras vaihtoehto.

By
Posts in English Terveys & hyvinvointi Vapaus & menestys

My way of being well

Koen oloni terveeksi. Minusta se on itsestäänselvyys. En syö lääkkeitä tai ota rokotuksia, uskon ruuan parantavaan voimaan. Ja miksi en uskoisi, sillä olen itse kävelevä elävä esimerkki siitä, miten luonnollisilla menetelmillä on mahdollista elää terveenä ja hyvinvoivana. En myöskään ole koskaan kipeänä. Pysyn samassa painossa vuodesta toiseen. Miten olen onnistunut tässä?

Uskon, että syy on tietysti hyvä vastustuskykyni, jonka olen saanut elämällä aika rennosti. En käytä käsidesejä. Harvemmin pesen ylipäätään edes käsiä. Ulkomailla syön rohkeasti sitä mitä paikalliset. En pelkää pöpöjä. Tiedän, että ajatukseni ja uskomukseni vaikuttavat terveyteeni.

// I feel healthy. I don’t take medicine or vaccinations, I believe in the healing power of food. And why wouldn’t I believe it, because i’m a walking living example of how it is possible to live healthy and well with natural methods. I’m never sick either. I stay at the same weight year after year. How have I succeeded in this?

I believe that the reason is of course my good resistance, which I have acquired by living quite relaxed. I don’t use hand sanitizer. I rarely even wash my hands at all. Abroad I bravely eat what the locals eat. I’m not afraid of bacteria. I know that my thoughts and beliefs affect my health.

Ruokavalio

Olen opiskellut ravintoterapiaa, mutta kouluja enemmän arvostan empiiristä kokemusta siitä, miltä minusta tuntuu. Olen kokeillut monenlaisia ruokavalioita ja pitkäkestoisin niistä on ollut kasvissyönti, jonka aloitin ensimmäisen kerran n. 14 vuotiaana. Siitä olen jalostanut oman erityisen tapani syödä ja olla täynnä energiaa: olen 70% raakavegaani, joka sallii myös kypsennetyn ruuan syömisen silloin tällöin. En voisi olla tällä hetkellä 100% raaka/vegaani, sillä tykkään käydä ravintoloissa ja kokeilla erilaisia ruokia, puhumattakaan vaikutuksesta sosiaaliseen elämään. Mitä sitten syön?

// My Diet

I have studied nutritional therapy, but more than schools I value the empirical experience of how I feel. I’ve tried many different diets, and the longest-lasting of them has been vegetarianism, which I started for the first time when I was about 14 years old. From that I have developed my own special way of eating and being full of energy: I am 70% raw vegan, allows me to eat cooked food now and then. I couldn’t be 100% raw/vegan at the moment because I like to go to restaurants and try different foods, not to mention the impact on my social life. So what do I eat?

Pääosin vain hedelmiä ja kasviksia eri variaatioilla. Suosittelen jokaista kokeilemaan hedelmien lisäämistä ruokavalioon, huomaat nopeasti eron omassa olossasi! On ihmisiä, jotka väittävät hedelmien lihottavan ja niiden sokerin olevan epäterveellistä, en voisi olla enempää eri mieltä. Olen terve, en sairasta, olen normaalipainon alarajalla, syön oikeasti suuria määriä hedelmiä ja mitä enemmän niitä syön, sen enemmän minulla on energiaa. Entä onko hedelmien sokeri pahaksi hampaille? En käytä hammastahnaa ja silti suuni on terve. Minulla on viimeksi ollut yli 10v sitten reikä hampaassa eikä minulle tule hammaskiveä. Kerroin tavoistani hammaslääkärilleni, jonka jälkeen hän totesi, ettei näe mitään syytä miksi minun pitäisi muuttaa toimintatapojani. Pesen siis hampaitani joskus kookosöljyllä, joskus hiilellä, joskus ruokasoodalla, joskus suolahammastahnalla. Uskon, että raakavegaanina hedelmien ja kasvisten kuitu puhdistaa hampaitani.

// Mainly only fruits and vegetables with different variations. I recommend everyone to try adding fruit to their diet, you will quickly notice the difference in your own feeling! There are people who claim that fruit is fattening and their sugar is unhealthy, I couldn’t disagree more. I’m healthy, not sick, I’m at the lower limit of normal weight, I eat really large amounts of fruit and the more I eat, the more energy I have. And is the sugar in the fruit bad for the teeth? I don’t usually use toothpaste and my mouth is healthy. The last time I had a hole in my tooth was more than 10 years ago. I told my dentist about my habits, after which she said that she doesn’t see any reason why I should change my habits. So I brush my teeth sometimes with coconut oil, sometimes with charcoal, sometimes with baking soda, sometimes with salt toothpaste. I believe that as a raw vegan, the fiber in fruits and vegetables cleans my teeth.

Jokainen tietysti kuuntelee omaa kehoaan ja toimii sen mukaan. En arvosta terveysterrorismia vaan mielestäni kaikkien ruokavalioiden perusidea pitäisi olla se, kuinka hyväksi tunnemme olomme – ei pelkästään fyysisenä olotilana vaan muutenkin. En usko liian rajoittaviin dieetteihin, joissa kielletään kaikki ja unohdetaan ruuasta nauttiminen. Kun keho paranee, myös tottumukset muuttuvat eikä enää teekään mieli mutustaa herkkuja ja roskaruokaa.

// Of course everyone listens to their own body and acts accordingly. I don’t value health terrorism, but I think the basic idea of ​​all diets should be how good we feel – not only physically, but in other ways. I don’t believe in overly restrictive diets where you ban everything and forget to enjoy of the food. When the body gets better, the habits also change and I no longer feel like eating delicacies and junk food.

Onko elämä raakavegaanina kurjaa?

Ei missään tapauksessa. Mutta jos siirryt yks kaks sekasyönnistä raakaan niin kehosi vaatii aikaa sopeutua ja sinulle tulee todennäköisesti puhdistusoireita, jotka ovat vähemmän miellyttäviä. Siksi asteittainen siirtyminen on kannattavaa. Olen syönyt lapsena ja nuorena epäterveellisesti, leivoin lähes päivittäin pullia ja muita herkkuja. Kärsin migreenistä ja söin liian isoja annoksia. Vaatteet puristivat. En saanut ravinnosta tarvitsemiani ravintoaineita ja oloni oli vetämätön. Huono yhdistelmä, sillä urheilin tuolloin kilpaurheilu tasolla. Sen jälkeen noudatin erilaisia dieettejä ja kärsin suurista mieliteoista epäterveelliseen ruokaan. Näin jälkikäteen en voi kuin ihmetellä, miten olen itsekin haksahtanut niin epäterveellisiin valintoihin. Mennyttä ei saa tekemättömäksi, mutta toivoisin, että olisin löytänyt hedelmäpohjaisen ruokavalion jo ajat sitten.

Makuaisti muuttuu nopeasti ja sinusta tulee pian hyvällä tavalla nirso. Eräs eniten arvostamiani asioita tässä on se, että minulla ei ole enää mielitekoja rasvaiseen tai epäterveelliseen ruokaan. Jos epäilet, kokeile.

// Is life as a raw vegan miserable?

Not at all. But if you switch from mixed meals like a meat and grains to raw food immidiatly, your body will need time to adapt and you will probably got cleansing symptoms that are less pleasant. Therefore a gradual transition is worthwhile. I ate unhealthy as a child and teenager, I baked buns and other delicacies almost every day. I suffered from migraines and ate too large portions. The clothes squeezed. I wasn’t getting the nutrients I needed from the food and I was feeling no-energy. A bad combination because at that time I was did a lot of sports. After that I followed different diets and suffered from big cravings for unhealthy food. You can’t undo the past, but I wish I had discovered a fruit-based diet long ago.

The sense of taste changes quickly and you will soon become picky in a good way. One of the things I appreciate most about this is that I no longer have cravings for fatty or unhealthy food. If in doubt, try it.

By