Aihe herättää varmasti tunteita, sillä monille hikoilu on todellinen ongelma. En olisi itsekään voinut 5 vuotta sitten olla ilman deodoranttia yli paria-kolmea päivää, tai ainakin sillä olisi ollut seurauksia… Kuten kerran lähtiessäni viikoksi ulkomaille kun ajattelin hieman säästää matkatavaroiden määrässä ja jätin dödön kotiin. Virhe. Tilanne on kuitenkin muuttunut ja nykyään käytän kainaloissa vain satunnaisesti jotakin, jos käytän. Mitenkään välttämätöntä se ei ole.
Tutkimus: Antiperspiranteista ja deodoranteista enemmän haittaa kuin hyötyä
Tutkimuksen mukaan deodorantit saattavat olla haitallisempia kuin uskoisikaan.
Ihmisellä on keskimäärin 2,6 miljoonaa hikirauhasta. Hikirauhasen tärkein tehtävä on osallistua lämmönsäätelyyn sekä erittää ulos elimistön kuona-aineita. Useimmat meistä kuitenkin yrittävät vähentää hikoilua muun muassa deodoranttien ja antiperspiranttien avulla. Hikihän itsessään ei haise lainkaan, mutta kainalon bakteerit hyödyntävät hikeä ja saavat aikaan hajua.
Hikoilun hillitsemistä ei kuitenkaan kannata vielä äärimmilleen, koska muutoin kehon lämpötila saattaa nousta liian korkeaksi tai keho ei pääse eroon haitallisista kuona-aineista. Antiperspirantit ja deodorantit muokkaavat kehon viestejä. Keho nimittäin viestii tuoksujen avulla muun muassa stressistä, sairauksista tai kiihottumisesta.
Antiperspirantit ehkäisevät hikoilua niin, että ne liukenevat hikeen ja muodostavat hikirauhasten pinnalle ohuen geelikerroksen. Antiperspiranttien käyttö heikentää hikoilua ja samalla myös haitallisten kuona-aineiden poistumista kehosta. Deodorantit puolestaan taas eivät varsinaisesti estä hikoilua, mutta ne tappavat bakteereita ja peittävät kainalon hajut tuoksulla.
Archives of Dermatological Research -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan antiperspirantit lisäävät bakteereja, jotka aiheuttavat epämiellyttävää hajua. Pitkäkestoinen antiperspiranttien käyttö muuttaa ihmisen luonnollista tuoksua erilaiseksi. (Lähde)
Parinvalinta pieleen antiperspiranttien käytöstä
Ihmisen parinvalinta perustuu persoonallisuuden ja varakkuuden lisäksi myös ulkoiseen olemukseen sekä hajuihin. Myös hormonaalinen ehkäisy muuttaa naisten miesmakua ja voi selittää jopa parisuhteiden kariutumisia.
Ihminen erittää ominaistuoksunsa lisäksi feromoneja, eli kemiallisia signaaleja. Nekin vaikuttavat tiedostamattomasti ihmisten käyttäytymiseen.
Normaalisti naiset suosivat itsensä kanssa geneettisesti erilaisia miehiä. Tämä on evoluution tapa estää sisäsiitosta. Mutta kun naiset alkavat käyttämään e-pillereitä, niin jostain syystä he alkavatkin suosia geneettisesti itsensä kaltaisia miehiä nimenomaan hajun perusteella. (Lähde)
Oma teoriani on, että myös muut ”normaaleja tuoksuja” peittävät tai muuttavat tuotteet kuten hajuvedet ja deodorantit voivat vaikuttaa siihen, kenestä viehätymme ja vaikuttaa näin jopa parinvalintaan.
Voiko ilman deodoranttia selviytyä?
Siis ilman, että siitä koituu haittaa itselle tai ympäristölle. On olemassa useita asioita, jotka vaikuttavat ”tuoksuumme”. Ihon bakteerit pilkkovat hikeä ja talia, joiden hajoamistuotteet aiheuttavat hien hajun. Eri ihmisillä on erilainen mikrobiomi eli bakteeristo, joka hajottaa talia, ja siksi myös hien haju vaihtelee yksilöstä toiseen. Myös naisilla ja miehillä on erilaiset bakteerikannat, jotka vaikuttavat hajuihin.
Hien hajua saattavat voimistaa esimerkiksi juustot ja alkoholi tai rikkiä sisältävät ruoka-aineet, kuten kananmuna, liha, kukkakaali ja valkosipuli, joten ruokavaliolla on näppinsä pelissä tässäkin asiassa. Hajuihin vaikuttavat toki myös esimerkiksi henk.koht. hygienia, stressi, hormonit, itsensä hyväksyminen, päihteet jne.
Käytin nuorena vielä ns. markettidödöjä ja muistan vieläkin sen ällöttävän hajun ja tahman, joka niistä jäi vaatteisiin. Oma ahaa-elämykseni tapahtui kun siirryin luonnonkosmetiikan valikoimaan (lähinnä suolaan, öljyihin ja ruokasoodaan perustuvia tuotteita) ja huomasin, että niistä ei jäänyt ylimääräistä hajua tai tahmaa vaan ne todella hoitivat asiansa kuten piti. Sitten muutin Egyptiin ja minulle valkeni, ettei dödön käyttö ollut siellä päin lainkaan päivittäistä.
Vaikka olin tyytyväinen luonnonkosmetiikkaan niin silti minusta tuntui hölmöltä maksaa yli 10e purkista, jossa saattoi olla lähinnä suolaa ja vettä tai vaihtoehtoisesti öljyä ja ruokasoodaa. Tässä kohtaa kokeilin mm. pelkkää kookosöljyä kainaloihin – toimii, mutta kookosöljyn tuntuma saattaa häiritä jotakuta. Ruokavalioni koki myös muutoksen ja raakavegaanina (n. 70% syödystä raakaa) voi todellakin unohtaa monet kosmetiikkatuotteet.
Nykyään saatan ikäänkuin varmuudeksi laittaa jotakin kainaloihin jos tiedän vaikkapa urheilevani useamman tunnin päivän aikana, kuten MeineBase suolaa. Itselläni ei ole aiheesta kokemusta, mutta uskoisin pitkään antiperspiranttia käyttäneiden kokevan jonkinlaisen muutoksen hikoilun määrässä siinä kohtaa, kun lakkaa tukkimasta hikirauhasia. Myös siirtyessä yhdestä valmisteesta toiseen voi mennä hetki, ennen kuin teho alkaa. Eli jos luonnonkosmetiikan dödö ei tunnu ensimmäisenä päivänä toimivan, kannattaa olla kärsivällinen.
